top of page

ÅARJELSAEMIEN

RÅAJVARIMMIEH MAH AEJLIES SEKSUELLE EVTIEDIMMIEM EEVTJIEH

Sïejhme råajvarimmieh klaassetjiehtjielisnie mah leah vïedteldihkie klaassestuvremisnie, sosijaale jïh emosjonelle maahtosne jïh seksualeööhpehtimmesne vihkeles betniem sjugniedieh juktie geerve jïh skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmiem heerredidh. Råajvarimmieh leah dan åvteste dej gaavnoes programmi  jïh fokusesuerkiej mietie skuvlesne, jïh gaajhkh lohkehtæjjan vihkeles råållam jïh sijjiem  klaasseektievoetesne våaroeminie utnieh.

«Vedtieh nuepieh maanese/noerese positijve bååstedebïevnesem jïh bïevnesh vedtedh»

1. HIJVEN KLAASSESTUVREME

Nordahl jïh jienebh (2005) klaassestuvremem tjïerteste mij relasjovni bïjre pryöjjede jïh lea proaktijve goh vihkeles eaktoeh mah edtjieh ov-vaajteles dåemiedimmiem hööptedh. Relasjovne lohkehtæjjan jïh learohken gaskem lea aaj akte dejstie faktovrijstie mah stööremes effektem lïeremasse åtna (Hattie, 2009), jïh lea vihkele learohken psykiske healsose (Drugli, 2011). Prinsihph klaassestuvremisnie mij relasjovni bïjre pryöjjede jïh proaktijve klaassestuvremisnie sjïehteladta ihke lohkehtæjjah maehtieh posisjovnese båetedh gaajhkide learoehkidie:

«Elevers relasjoner til lærere er viktig for utviklingen av sosial kompetanse.»
(Veileder Udir, s.26)

KLAASSESTUVREME MIJ RELASJOVNI BÏJRE PRYÖJJEDE

Eksempler:

  • Learoehkinie åahpenidh goh indivijde

  • Fïerhtem learohkem buarastehtedh

  • Nommem nuhtjedh

  • Goltelidh/jååhkesjidh

  • Fysiske doehtedimmie (v.g. åelkiem doehtedidh)

  • Tjelmiegaskese

  • Garmerdidh jïh positijve tsåatskelesvoetem vedtedh

  • Ïedtjem vuesiehtidh viehkine gihtjedh astoeaejkien darjomi bïjre, hobby jïh plearoeh

  • Murreds aath darjodh, v.g. spïele/stååkedimmie

  • Lustesvoetem nuhtjedh

  • Ånnetji jïjtjedh bïjre soptsestidh (ohtje privaate)

 

NB! Nuhtjh tïjjem relasjovnese eejhtegidie

PROAKTIJVE KLAASSESTUVREME

Eksempler:

  • Veanhtadihksvoete

  • Learohkh rutijnh jïh njoelkedassh demtieh

  • Lohkehtæjja positijve barkoem jïh dåemiedimmiem garmerde

  • Klaassen åvtehke hijven jïh tjïelke bïevnesh vadta

  • Eensi fysiske mierieh

  • Eensi struktuvre jïh organiseereme

(Vuesiehtimmieh skraejriem åådtjeme daejstie: Webster-Stratton (2005) jïh Bergkastet jïh jienebh (2009))

2. SOSIJAALE JÏH EMOSJONELLE MAAHTOE

Ööhpehtimmie sosijaale jïh emosjonelle maahtosne lea mubpie biehkie dehtie universelle hööptemistie skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmeste. Maahtoelutnjemisnie 20, bijjemes bielie, lea sosijaale lïeremem jïh evtiedimmiem buerkiestamme tsiehkesne 2.1:
 

«Maehtedh jïjtjemse bïejedh dan sïjse maam jeatjebh ussjedieh, demtieh jïh dååjrehtieh, lea våarome empatijese jïh vïenevoetese learohki gaskem (...). Gaajhkesh edtjieh lïeredh laavenjostedh, mubpiejgujmie ektine årrodh jïh maahtoem evtiedidh meatan årrodh moenedh jïh dïedtem ektesne vaeltedh» (Udir.no)
 

Ovmessie programmh skuvlide leah evtiesovveme mah edtjieh learoehkidie sosijaale jïh emosjonelle tjiehpiesvoeth lïerehtidh. Programmh mah edtjieh hööptije åtnasovvedh, åajvahkommes doh seamma teemah jïh seammaligke maahtoesuerkieh utnieh (vuartesjh Nuhteligs vierhtieh). Maallelïereme jïh vaajteles dåemiedimmiem nænnoestidh leah jarngesne, prinsihph våaroeminie utnieh dåemiedimmiejarkelimmie maanaj luvnie sjugniehtåvva dåemiedimmiejarkelimmien tjïrrh tjïelke, geerve almetji luvnie. Lohkehtæjja dan åvteste vihkeles råållamaalline sjædta juktie vaajteles dåemiedimmiem klaassetjiehtjielisnie vuesiehtidh gosse jïjtje edtja hijven åvteguvvine årrodh. Ööhpehtimmie sosijaale jïh emosjonelle maahtosne maahta joekehts strategijh våaroeminie utnedh:

Strategijh mah dåemiedimmiem dåarjoehtieh

  • Garmerdidh, positijve tsåatskelesvoete

  • Bïhkedimmie, lahtestimmie mij buerkeste

  • Ektiereguleereme

Kognitijve strategijh

  • Ovmessie haalvemestrategijh digkiedidh (v.g. ektiedimmie gaskem åssjaldahkh, domtesh jïh dåemiedimmie, tjiehpiesvoeth dåeriesmoerh loetedh)

Sosijaale tjiehpiesvoeth

  • Soptsestalledh man akt bïjre, modelleeredh

  • Empatije (v.g. vuesiehtidh datne mubpiejgujmie damth, garmerdidh)

  • Jïjtjedomtese (v.g. domtesi jïh reguleeremen bïjre lïeredh)

  • Laavenjostoe (v.g. vïenetjiehpiesvoeth, juekedh, mubpieh viehkiehtidh, njoelkedassh jïh bïevnesh fulkedh)

  • Jïjtjemse tjåadtjoehtidh (v.g. jïjtjemse åehpiedehtedh, skraejriem vaeltedh, deadtovem töölledh)

  • Dïedte (v.g. latjkoeh hööltedh, nåake raeriestimmieh mubpijste vuastalidh)

  • Bïeljelidh gosse maam akt geerve, ovsjiehteles jallh leajhroes dååjroe

«Sosijaale maahtoe jïh sosijaale tjiehpiesvoeth lea vihkele maanaj jïh noeri evtiedimmien gaavhtan relasjovnijste dejgujmie mah seamma båeries jïh geerve almetjigujmie»
(Bïhkedimmie Udir, s.10)

Vierhtieh

Utvikling av sosial kompetanse. Veileder for skolen: https://www-lu.hive.no/ansatte/moh/documents/Veil_Sos_kompetanse.pdf

3. SEKSUAALEEÖÖHPEHTIMMIE

Ööhpehtimmie seksualiteeten bïjre lea dagke dïhte vihkielommes biehkie dennie sïejhme heerredimmesne skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmeste. Jienebh faagh Learoesoejkesjsinie Maahtoelutnjeme (LM)20 maahtoeulmieh utnieh mah leah seksualiteeten jïh seksuelle dåemiedimmien bïjre. Daate sæjhta jiehtedh daate lea teema mij edtja jarngesne årrodh abpe skuvletïjjem. Juktie seksualiteeten bïjre ööhpehtidh relasjovne jïh jearsoesvoete tjuerieh stïeresne årrodh. Jearsoe geerve almetjh mah hijven maahtoem seksuelle dåemiedimmien bïjre utnieh maehtieh eerlege jïh eensi vaestiedassh vedtedh mah leah daerpies juktie lyhkesidh daan teeman bïjre bievnedh. Seksuaaleööhpehtimmie byöroe teemaj bïjre årrodh goh gieriesvoete, domtesh, kråahpe, identiteete, ååkteme, aarvoeh jïh relasjovnh, prevensjovne jïh skïemtjelassh. Lohkehtæjjah sjïere nuepiem utnieh learohkigujmie soptsestalledh daej teemaj bïjre jaabnan.
 

Jis dïhte mij seksualiteeteööhpehtimmiem tjirrehte lea naakene mejnie learohkh eah biejjieladtje gaskesem utnieh (v.g.healsoeskïemtjesåjhtere), åejvielohkehtæjja byöroe stïeresne årrodh ööhpehtimmesne jïh teemaj bïjre soptsestidh mænngan.
 

Såemies learohkh sijhtieh, kognitijve tsagkesi jïh tsagkesi gaavhtan evtiedimmine, sjïehtedamme lierehtimmiem jïh ööhpehtimmiem daarpesjidh juktie nåhtoem lierehtimmeste åadtjodh.

Vihkeles teemah: 

​

  • Aarvoeh jïh vuajnoeh

  • Aejlies jïh nåake seksualiteete

  • Mij luhpie jïh ij luhpie

  • Seksuelle vuelie-aaltere

  • Raasth/privaate suerkieh

  • Guktie hijven mïelehkinie årrodh

  • Luhpie ijje jiehtedh!

  • Guvviejuekeme jïh sosijaale medijh

  • Seksuelle identiteete

  • Konsekvensh daaresjimmeste - leerhketallijasse jïh daaresjæjjese

  • Pornografije (fiksjovne jïh rïektesvoete)

Maahtoeulmieh seabradahkefaagesne


2.daltese: «Learohke edtja maehtedh domtesi, kråahpen, tjoelen jïh seksualiteeten bïjre soptsestidh, jïh guktie maahta jïjtse jïh mubpiej raasth vuesiehtidh jïh ååktedh»
 

4.daltese: «Learohke edtja maehtedh soptsestalledh raasti bïjre mah leah kråahpen bïjre, mij vædtsoesvoete jïh seksuelle daaresjimmieh leah, jïh gusnie maahta viehkiem åadtjodh jis vædtsoesvoetem jïh seksuelle daaresjimmieh dååjroe»
 

7.daltese: «Learohke edtja maehtedh jeerehtsi bijjeli ussjedadtedh identiteetine, seksuelle orienteeremisnie jïh tjoelevuekine, jïh maehtedh jïjtse jïh mubpiej raasti bijjeli ussjedadtedh mah leah domtesi, kråahpen, tjoelen jïh seksualiteeten bïjre, jïh digkiedidh maam maahta darjodh jis raasth eah ååkteme sjïdth»
 

10.daltese: «Learohke edtja maehtedh ussjedadtedh guktie identiteete, jïjtjeguvvie jïh jïjtsh raasth evtiesuvvieh jïh haastasuvvieh ovmessie ektievoetine, jïh raeriestimmieh åehpiedehtedh guktie maahta baajnehtimmiem jïh ov-vaajteles heannadimmieh gïetedidh»

Vierhtieh

bottom of page