AEJLIES SEKSUELLE EVTIEDIMMIE
Seksualiteete lea bielie destie mij lea almetjinie årrodh, jïh evtiesåvva abpe jieledem reakadimmien raejeste jaemeden raajan. Maanaj seksualiteetesne jïjnje tjetskehkevoete jïh goerehtimmie, jïh ij gåaredh dam geerve almetjen seksualiteetine viertiestidh. Maanaj seksualiteete lea våajnoes gellielaakan; gïelen tjïrrh, doehtedimmine, goerehtimmie jïjtse jallh mubpien kråahpeste, seksuelle darjomh, stååkedimmie jïh ektiespïele.
SEKSUELLE STÅÅKEDIMMIE
Maanah daamtaj stååkedimmieh stååkedieh gusnie seksualiteetem kraanskoeh. Dah maehtieh oktegh stååkedidh jallh mubpiejgujmie ektine. Eevre iemie maanah sijjen kråahpem kraanskoeh jïh sijjen tjoeleorgaanh doehtedieh. Guktie geerve almetjh dïsse reageerieh - dovne baakoejgujmie, gieline jïh ååredæjjine, baajnehtieh guktie maana dam guarkoe jïh mah domtesh satne seksualiteeten bïjre åådtje. Vihkele maanan goerehtimmiem jååhkesjidh, dan åvteste seksuelle stååkedimmie maanam viehkehte jïjtse kråahpine åahpenidh, jïh væjkalåbpoe sjædta raasth bïejedh jïh raasth ååktedh.
DAAJROE JÏH JEARSOESVOETE
Positijve tsiehkie seksualiteetese jïh daajroe jïjtse kråahpen, jïjtse aarvoej jïh vuajnoej bïjre lea vihkele juktie jearsoe seksuelle identiteetem evtiedidh. Naemhtie seksuelle aavoem jïh hijven seksuelle dahkoemöönsterh åådtje. Vuartesjh s. 14 seksuaaleööhpehtimmien bïjre.
TJOELEVOERKESVOETE
Gosse maana 2–3 golmen jaepien båeries dïhte aalka joekehtsem guarkedh baerniej jïh nïejti gaskem, jïh maahta jïjtjemse identifiseeredh goh nïejte jallh baernie. Aerpievuekien vuajnoen mietie veanhta gaajhkesh dovnesh baernine jallh nïejtine domtoeh. Daan biejjien daejrebe daate guvvie lea vielie gellielaaketje.
LEGNINGE
Jeenjesh aareh aaltarisnie vueptiestieh sijjieh seamma tjoelese jallh mubpelen tjoelese geasalguvvieh, men aaj iemie ohtje tïjjem nuhtjedh sov seksuelle identiteetem kraanskodh. Sjugnedh aktem ræhpas jïh jearsoe byjresem, jïh vuesehth datne jååhkesjh jïh dåarjohth gosse maanah jïh noerh sijhtieh sijjen tjoelevoerkesvoeten jallh legningen bïjre soptsestidh. Maanaj stööremes asve lea pruskiehtimmie.
Maanah leah jearohke jearsoe geerve almetjijstie mah maehtieh aejlies seksuelle healsoem dåarjoehtidh. Maanah geerve almetjh daarpesjieh mah maehtieh aavoedidh dej seksuelle kraanskoemistie, men aaj maehtieh dåemiedimmiem stuvrehtidh jïh staeriedidh dastegh dïhte narrahtihks sjædta.
Aejlies jïh iemie seksuelle dåemiedimmie lea dåemiedimmie mij lea faahketje, tjetskehke jïh lusten gaavhtan. Dïhte edtja gåabpatjahki gaskemsh jïh seammavyörtegs årrodh gosse aalterem, stoeredahkem, skearkagimmiem jïh kognitijve evtiedimmiem måjhtele.
SEKSUELLE AAVOE JÏH HAALVEME
Maanabaelien våarome bïejesåvva seksuelle aavose jïh haalvemasse, jïh jearsoesvoetese jïjtse kråahpen bijjelen moenedh.
Vedtieh maanide eerlege jïh eensi vaestiedassh. Daate maahta meatan årrodh våaromem sjugniedidh akten ræhpas dialogese båetijen aejkien.
Aejlies jïh iemie seksuelle dåemiedimmie lea dåemiedimmie mij lea faahketje, tjetskehke jïh lusten gaavhtan. Dïhte edtja gåabpatjahki gaskemsh jïh seammavyörtegs årrodh gosse aalterem, stoeredahkem, skearkagimmiem jïh kognitijve evtiedimmiem måjhtele.
