top of page

ÅARJELSAEMIEN

RÅAJVARIMMIEH SKAAROEHTIHKS DÅEMIEDIMMESNE

Jis skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmiem skuvlesne vuepteste, dellie vihkele skuvlen barkijh rutijnh utnieh maam edtjieh darjoeh jïh giejnie edtjieh gaskesadtedh. Daerpies skuvlese jïh instanside mejgujmie laavenjostoe, gaajhki guejmiej råållah leah tjyölkehke. Lïhke dåaresthfaageles laavenjostoe skuvlen jïh sjiehteles instaansi gaskem lea joekoen vihkele ihke learohkh mah skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmiem utnieh, edtjieh dam viehkiem åadtjoeh maam daarpesjieh.

SKUVLEN LAAVENJOSTOEINSTAANSH

Voesteslinjadïenesje

  • Maanavaarjelimmiedïenesje

  • Healsoeskïemtjesåjhtere

  • Pedagogeles- psykologeles dïenesje

  • Tjïeltepsykologe

  • Fuelhkievaarjelimmiekontovre

Mubpielinjadïenesje

  • Maana- jïh noerepsykiatrijen poliklinihke

  • Habiliteeremedïenesje maanide jïh noeride

Maahtoebyjrese

  • V27

  • Statens barnehus /Staaten maanagåetie

  • Rebessa

  • RVTS

  • Konsultasjovnedåehkie

RUTIJNH DÅARESTHFAAGELES LAAVENJOSTOSE AAMHTESINIE SKAAROEHTIHKS SEKSUELLE DÅEMIEDIMMINE

EKTIERAERIE

Maanavaarjelimmie koordineeremedïedtem åtna dejnie aamhtesinie mah leah skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmien bïjre, jïh ektieraerietjåanghkose gohtjede. Edtja ektieraeriem utnedh ajve naan gille biejjiej mænngan, mænngan dïhte skaaroehtihks dåemiedimmie sjugniehtamme, guktie gaajhkh guejmieh aktem ektie goerkesem åadtjoeh mij åvtese sjugniehtåvva. Sjyöhtehke etaath mah tjåanghkose gohtjesuvvieh lea lissine skuvlese (åejvielohkehtæjja, raeriestæjja, rektovre) PPD, fuelhkievaarjelimmiekontovre, maana- jïh noerepsykiatrije, pollise, statens barnehus, tjïeltepsykologe, Bufetat. Eejhtegh maehtieh meatan årrodh minngemes bielesne tjåanghkoste. Ulmie daejnie tjåanghkojne lea soejkesjem darjodh åvtese, gaajhkigujmie mej bïjre lea.

EKTIERAERIEN STRUKTUVRE

  1. Buertiebealesne soptsestidh, iktedimmie destie mij sjugniehtovveme, fïerhte instaanse soptseste giejnie gaskesadteme jïh mej råajvarimmiejgujmie nïerhkeme

  2. Frijje digkiedimmie: «Mij bööremes maanese/noerese»?

  3. Maam mov instaanse maahta maanan/noeren åvteste darjodh?

  4. Jearsoesvoetesoejkesjem darjodh ovmessie areenide (skuvle, hïejme, astoeaejkie)

  5. Joekedimmie diedteste jïh laavenjassijste

  6. Tjåanghkoen åvtehke dïedtem åtna mubpiem tjåanghkoem nååhtedidh, medtie  åvtelen 3 våhkoeh vaaseme, juktie gorredidh gaajhkesh dovnesh leah sijjen bieliem barkoste dorjeme, jïh digkiedidh mij åvtese sjugniehtåvva. Vihkele eejhtegh/åeliealmetjh meatan vaaltasuvvieh don dåaresthfaageles laavenjostoen sïjse.

«Gosse skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmiem vuepteste, geerve almetjh edtjieh reageeredh jïh dallah dahkojne nïerhkedh» (Valkesetjoevkese, s. 6)

SKUVLEN JEARSOESVOETESOEJKESJE (VUARTESJH AAJ 5. LISSIETJAALEGEM)

Jearsoesvoeteråajvarimmieh leah råajvarimmieh mah leah daerpies juktie heerredidh dïhte skaaroehtihks dåemiedimmie ikth vielie dorjesåvva, jïh jearsoesvoetem sjugniedidh gaajhkide guejmide. Edtja jearsoesvoetesoejkesjem darjodh dejnie areenide gusnie lea vaahra. Skuvlen jearsoesvoetesoejkesje byöroe ållesth råajvarimmieh utnedh juktie jearsoes skuvlebyjresem gaajhkesidie hoksedh. Edtja råajvarimmieh fïereguhten learoehkasse sjïehtedidh, aaltarasse, heannadimmiej itjmiesvoetese jïh tsiehkide skuvlesne gusnie learohkh vaedtsieh.

​

Vihkele sjïere jïh tjyölkehke årrodh gosse edtja råajvarimmieh hammoedidh, jïh daate soejkesjen sïjse bïejesåvva gusnie tjåådtje guktie jïh gåessie edtja råajvarimmide sjïehtesjidh, jïh gie dïedtem åtna daate dorjesåvva. (vuartesjh lissietjaalegem «Jearsoesvoetesoejkesje s. 34).

​

Byöroe iktesth vaaksjomegraadem vuarjasjidh dan åvteste maahta stigmatiseereden årrodh learoehkidie lïhke dåarjoehtimmiem utnedh, jïh maana maahta joekoen jeatjahlaakan domtedh. Lissine maahta learohki evtiedimmiem sosijaale maahtoste baajnehtidh, dan åvteste dah eah åadtjoeh meatanlearohkigujmie baajnehtidh sïejhmelaakan. Asve ihke seksuelle narrahtimmieh mubpesth dorjesuvvieh ij tjoerh illedahkine utnedh jearsoesvoeteråajvarimmieh mah ööhpehtimmielaaken vööste strijrie, v.g. learohkh skuvlesijjiem nyöjhkedh.

​

Jearsoesvoeteråajvarimmieh mah illedahkine utnieh barkijedåehkie læssene tjuerieh bijjemes etaatese lokngesovvedh juktie tjirrehtimmiem jïh dåarjoem hoksedh.

GORREDIDH DAM MIJ DAM DÅÅJREME

Akte maana jallh noere mij skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmiem dååjreme lea maam akt jïjtsistie dasseme, jïh hijven viehkiehtæjjam daarpesje juktie maehtedh jearsoesvoetem bååstede vaeltedh. Jaskohth maanam/noerem jïh soptsesth datne leah desnie juktie gorredidh jïh viehkiehtidh. Goltelh maanese jïh baajh maanam soptsestallemem stuvredh. Gihtjh ræhpas gyhtjelassh jïh dokumenteerh gyhtjelassh jïh vaestiedassh. Vaeltieh meatan jeatjah maahtoem, v.g. healsoeskïemtjesåjhtere jïh BUP. Bievnieh maanese dan bïjre mij sjugniehtåvva prosessesne. Vuartesjh lissietjaalegem 3.

MAANAM JALLH NOEREM SKAAROEHTIHKS SEKSUELLE DÅEMIEDIMMINE GORREDIDH

Maanah jïh noerh mah skaaroehtihks seksuelle dåemiedimmiem utnieh maehtieh vaahresne årrodh ålkoestamme sjïdtedh dejstie mah sijjen bïjre, jïh aaj vuestievæljoem sijjen bïjre damtedh. Dej åvtehistovrije lea daamtaj gellielaaketje jïh prååsehke, jïh stoerre daerpiesvoetem utnieh gorresovvedh seammalaakan goh maanah mah dam dååjreme. Dah jearsoe geerve almetjh daarpesjieh mah ïedtjem utnieh pryövedh guarkedh mij lea dåemiedimmien våarome, jïh mah leah tjyölkehke dah sijhtieh maanam viehkiehtidh dejnie mij lea geerve. Guktie dan bïjre soptseste lea jearohke maanan aaltaristie jïh funksjovneste. Bievnieh maanese dan bïjre mij sjugniehtåvva prosessesne.

Vierhtieh

bottom of page