MIELDDUS 2
OVDAMEARKA MO GIEĐAHALLAT PROBLEMÁHTALAŠ SEKSUÁLA LÁHTTEMA NUORAIDSKUVLLAS
Ovtta gávccát luohkás muhtin nuoraidskuvllas ledje ollu oahppit geat geavahedje hui ollu seksualiserejuvvon ja loavkašuhtti giela gaskaneaset, ja ledje erenoamážit muhtin gánddat geat álggahedje dán giellageavaheami. Dábálepmosit lei dát juoga mii čuozai nieiddaide, muhto muhtomin čuozai muhttin gánddaide maid. Luohká gulahallanoahpaheaddji dovddahii ahte sus ii lean doarvái áigi ohppiiguin, ja dovddai ieš ahte dát dagahii dávjá ahte ii dahkkon mihkkige riidduiguin ja rádjerasttildeaddji láhttemiin. Luohkás fitne máŋga fágaoahpaheaddji, muhto sii dovddahedje ahte oahppit eai guldalan sin eaige čuvvon njuolggadusaid maid mearridedje luohkás, ja adde danne dávjá mearkkašumiid ohppiide.
Máŋga váhnema válde oktavuođa skuvllain go sis lei vuorjašupmi skuvlabirrasa hárrái, ja máŋga nieidda háliidedje lonuhit luohká/skuvlla. Loahpas riŋgii gulahallanoahpaheaddji báikkálaš konsultašuvdnajovkui ságaškuššat seksualiserejuvvon giellageavaheami birra luohkábirrasis. Son rávvejuvvui váldit oktavuođa mánáidsuodjalusain oažžut bagadusa ja kártet luohkábirrasa. Earret dan de rávvejuvvui fátmmastit PPB veahkehan dihte systemáhtalaš nuppástuhttinbargguin.
Oahpaheaddji, mánáidsuodjalus ja PPB ledje ovttaoaivilis ahte lei dehálaš bargat sihke individuálalaččat ja systemáhtalaččat. Mánáidsuodjalus ja PPB čoahkkinaste ovttas heivvolaš resursaolbmuiguin skuvllas (gulahallanoahpaheaddji, dearvvašvuođabuohccidivššár, sosiálaoahpaheaddji ja hálddahus) ráhkadit oppalaš plána vai luohkábiras rievdá. Mánáidsuodjalus veahkehii resursaolbmuid kártet vuorjašumi ovttaskas ohppiid hárrái. Dasa lassin suokkardedje dynamihka luohkás ovttas PPB:in. Čájehuvvui ahte máŋgga oahpis ledje máŋga hástalusa maidda eai lean ožžon veahki. Muhtimat rahče fágalaččat eaige nagodan čuovvut progrešuvnna fágain, earát ges rahče váttis ruovttudiliin. Go dát fuomášuvvui de boađusin šattai ahte mánáidsuodjalus bijai johtui doarjjadoaibmabijuid muhtin bearrašiidda, ja PPB čielggademiid indiviidadásis. Dasa lassin ožžo skuvlla resursaolbmot ovddasvástádusa ráhkadit čielga plána ja struktuvrra buot oahpaheddjiide geat galge leat luohkás, vai lei oppalaš einnostahtti lahkoneapmi buot ohppiide.
Oahpaheddjiin galggai leat guovddážis hukset oadjebas gaskavuođaid ohppiiguin ja modelleret gulahallama luohkálanjas. Plána mielde galggai gulahallanoahpaheaddji maid luvvejuvvot eará doaimmain vai sáhtii eanet ságastit daid ohppiiguin geat dan dárbbašedje. Sosiálaoahpaheaddji dagai maid dan seamma. Dearvvašvuođabuohccidivššár ja gulahallanoahpaheaddji geavaheigga maid ollu áiggi oahpahit seksualitehta, gaskavuođaid ja rájáid birra, ja ovttas ohppiiguin šadde ovtta oaiviliid oktasaš njuolggadusaid maid buohkat galge čuovvut. Jođihangoddi fuomášuhtii erenoamážit ahte seamma njuolggadusat guske olles skuvlii, ja dát gaskkustuvvui oktasaš čoahkkanemiin ja ohppiid ovddasteddjiide. Buot oahpaheaddjit luohkás deaivvadedje dávjá sihkkarastin dihte ovttasdoaibmama ja ođasmahttit nubbi nuppi das mii dáhpáhuvai.
Muhtin áiggi maŋŋá vásihedje sihke oahpaheaddjit, oahppit ieža ja sin ovddasteaddjit ahte giellageavaheapmi lei jávkan ja ahte oahppit lokte sakka buoret.