Ođđasat áiggis lea šaddan eanet dihtomielalašvuohta dasa ahte eai leat dušše rávisolbmot geat sáhttet illastit mánáid, muhto ahte mánát ja nuorat ieža čađahit illasteami dahje čájehit seksuála vahátlaš láhttema ovttaahkásaččaid vuostá. Stuorra oassi dain dáhpáhuvvet skuvllas (Pedersen, Nøhr & Kloppenborg, 2017).

​

Internationála oppalašgeahčastatdutkosat čájehit ahte seksuála illastemiid lohku maid mánát ja nuorat čađahit lea gaskal 10 ja 50 proseantta (Kruse, 2011). Nationála logut leat maiddái vuorjašuhtti allat: Sullii 1 juohke 5 nieiddas ja 1 juohke 14 gánddas leat vásihan seksuála illasteami ovdal devde 18 jagi. Ledje ovttaahkásaččat, nu mo ustibat, irgi/moarsi dahje oahpis, geat čađahedje sullii beali illastemiin (Mossige ja Stefansen, 2016; Hafstad ja Augusti, 2019). Raporta Kriposis (2017) čájeha ahte seksuála láhkarihkkumat vuolleahkásaččain lassánit.

​

Veahkaváldi ja illasteapmi mánáid vuostá lea duođalaš olmmošvuoigatvuođa rihkkun. Lea maiddá servodatváttisvuohta ja álbmotdearvvašvuođaváttisvuohta mii sáhttá dagahit stuorra fysalaš ja psyhkalaš váttisvuođaid sutnje guhte dan vásiha. Máŋgga internationála ja nationála plánabarggus deattuhuvvo suodjalit mánáid ja eastadit veahkaválddi ja seksuála illastemiid mánáid vuostá, earret eará:

​

ON Mánáidkonvenšuvnna artihkal 34:s "Mánáin lea riekti suodjaluvvot juohke lágan seksuála ávkkástallamis ja illasteamis. Suodjalan dihte mánáid dákkár ávkkástallamis galgá stáhta bidjat johtui buot dárbbašlaš doaibmabijuid, nationálalaččat ja internašuvnnalaččat.

​

"Seksuála dearvvašvuođa strategiija" (Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta, 2017): "Gielddat galget ulbmillaččat bargat ovddidit seksuála dearvvašvuođa ja ovdánahttit máhtu dán suorggis. Ferte bargagoahtit ovddidit seksuála dearvvašvuođa jo go mánát leat hui unnit. Mánáidgárddit ja mánáidskuvllat leat danne dehálaš arenan ovddidit buori seksuála dearvvašvuođa"

​

Máhttolokten 20 (Oahpahusdirektoráhtta, 2020) speadjalastá ráđđehusa bajit plánaid dan bokte ahte das lea seksualitehta ja ráját guovddážis iešguđetge fágain ja bajit oasis. Das leat čielga gáibádusat ja addá buori vejolašvuođa skuvllaide leat mielde eastadit seksuála vealaheami ja illasteami.

​

Oahpahuslága § 9A deattuha ahte skuvla lea geatnegahtton sihkkarastit ahte buot ohppiin lea oadjebas ja buorre psykososiála skuvlabiras.

​

Oahpaheaddjiprofešuvnna ehtalaš vuođus (UF-2012) čuožžu earret eará ahte oahpaheaddji "bisseha ja suodjala mánáidgárdemánáid ja ohppiid jus loavkašuhttot, beroškeahttá das gii dan dahká". 

 

Seksualitehta lea guovddáš oassi mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođas. Ahte deaivvadit oahpaheddjiiguin geat sáhttet doarjut dearvvašlaš seksualitehta hárrái, ja geain leat attáldagat identifiseret ja gieđahallat vuorjašuhtti ja vahátlaš seksuála láhttema buori vuogi mielde, lea dehálaš ovddidan dihte oadjebas ja buori skuvlabirrasa, ovddidit buori psyhkalaš dearvvašvuođa ja eastadit seksuála illasteami.

 

Máhtu lassin lea dehálaš ahte olmmoš lea dihtomielalaš iežas guottuid mat leat čatnon mánáid seksualitehttii. Guottut ja vásáhusat váikkuhit dasa makkár gaskavuohta olbmos lea fáddái ja maid mii válljet dahkat go deaivvadat mánáid ja nuoraid seksualitehtain. Go lea vásáhus hállat seksualitehta birra de dat addá oadjebasvuođa ja generere eanet máhtu.