MIELDDUS 1
OVDAMEARKA MO GIEĐAHALLAT VAHÁTLAŠ SEKSUÁLALAŠ LÁHTTEMA MÁNÁIDSKUVLLAS
Tom (12 jagi) lei impulsiiva, mášoheapme ja sus ledje stuorra váttisvuođat reguleret. Luohká nieiddat muitaledje áiggi mielde ahte Tom lei došken sin bahtii ja čárvun sin čiččiid. Stoagadettiin ja doaimmain gos mánát ledje hui lahkalagaid, lávii son dávjá šaddat hui inteansa ja boahtit hui lahka earáid ja lávii nordat ja guldalit, iige nagodan bisánit go earát su bivde su bisánit Son lei máŋgii bidjan iežas gieđaid earáid buvssaid sisa ja guoskkahan sin cissá.
Skuvlabargit oidne ahte sivvan láhttemii ledje váttisvuođat reguleret, ja sosiála máhtuin. Váldojuvvui oktavuohta jođihangottiin, ja guokte rávisolbmo geas lei buorre gaskavuohta Tomain luvvejuvvuiga muhtin áigodaga vai beasaiga su čuovvut olles áiggi skuvllas. Soai galggaiga earret eará háleštit suinna dávjá ja fuolahit lávga bearráigeahču hehtten dihte loavkašuhttimiid ja veahkehit su buoret reguleret ja oažžut buoret sosiála máhtuid.
Ságastallamiid bokte rávisolbmuiguin skuvllas, bođii ovdan ahte Tom ieš oaivvildii ahte dan maid son dagai beare lei somá, ja ahte dat eará oahppit áddejedje ahte lei somá dihte, ja ahte das ii dárbbašan beroštit. Rávisolbmot dovde dattege eahpesihkarvuođa ja vuorjašumi ahte ođđa ja eanet duođalaš dáhpáhusat galge geavvat, ja válde oktavuođa regiovnna konsultašuvdnajoavkkuin. Konsultašuvdnajoavkkus ledje maid vuorjašuvvan ja rávvejedje skuvlla ráhkadit konkrehtalaš plána oadjebasvuhtii ja vai meinnestuvvá eanet áššiiguin.
Rávisolbmot geat barge gánddain lávga geavahedje ollu áiggi ságastallat vai Tom oažžu buoret ipmárdusa das mo eará oahppit vásihit su láhttema. Ráhkaduvvui plána seksuálaoahpahussii olles ceahkkái mas fáddán lei rávásmanahki, ráját, "priváhta sonat" ja maid lea ortnegis ja maid ii leat ortnegis dahkat. Ledje maid sierra ságastallamat Tomain dáid fáttáid birra, earret dovdduid dovdán ja reguleren. Oahppat ođđa strategiijaid gieđahallat iešguđetlágan dovdduid šattai maid dehálaš fáddán dáid individuálalaš ságastallamiin. Skuvla ráhkadii oadjebasvuođaplána ovttas Tomain. Dát lei plána mii muitalii maid rávisolmmoš galggai dahkat ja mo veahkehit jus bohciidedje dilálašvuođat gos son ii nagodan reguleret ieš. Kártejuvvui makkár dilálašvuođain dát láhtten lei dáhpáhuvvan, čájehuvvui ahte lei dalle go dáhpáhuvai juoga molsašupmi, friddjaminuhtain dahje oahppodilálašvuođat main ii leat nu struktuvra álo (omd. valáštallandiimmuin).
Plána 1. ceahkki lei ahte oahpaheaddji galggai dadjat: "Bisán Tom". (Son evttohii ieš ahte namma fertii daddjot, vai son diđii gean oahpaheaddji oaivvildii.)
2. ceahkki galggai dahkkot jus son ii heaitán go lei muittuhusa ožžon. Dalle galggai oahpaheaddji mannat Tom lusa ja bidjat iežas gieđa su oalggi ala (sihkkarastin dihte fuomášumi) ja geardduhit dieđu.
3. ceahkki galggai dahkkot jus 2. ceahkis ii lean ávki. Das son galggai oažžut veahki beassat eret dilálašvuođas dan bokte ahte oahpaheaddji mieđuštii/láidii su eret. Jus dát šattai váttisin, de galggai nubbi oahppi mieđuštuvvot eret.
Šiehtadussii gulai maid ahte Tom álo galggai leat nu lahka oahpaheaddji ahte soai oinniiga nubbi nuppi. Nu diđii Tom ahte rávisolmmoš lei álo sutnje veahkkin lahkosis. Vai dát galggai doaibmat lei mearrideaddji ahte Tom dovddai oadjebasvuođa ja luohttámuša rávisolbmui.
Skuvlla jođiheapmi lei olles áiggi aktiivvalaččat mielde proseassas earret eará liige resurssaiguin individuálalaš čuovvuleapmái ja sis lei sierra kursabeaivi buot bargiide vuorjašuhtti ja vahátlaš seksuála láhttema birra.