top of page

DAVVISÁMEGIELLA

DOAIBMABIJUT VUORJAŠUHTTI DAHJE PROBLEMÁHTALAŠ LÁHTTEMA OKTAVUOĐAS

Jus bargit skuvllat balahišgohtet ahte oahpis lea problemáhtalaš dahje vuorjašuhtti seksuála láhtten, lea dehálaš váldit ášši viidásat. Dávjá sáhttá leat nu ahte vuorjašuvvagoahtá go dovdagoahtá gamus eahpesihkkarvuođa dan rádjerasttildeaddji láhttema ektui. Ságaškuša vuorjašumi fágačehpiiguin nu árrat go vejolaš, vai skuvllas álggahuvvojit rivttes doaibmabijut nu johtilit go vejolaš. Ná sáhttá skuvla guorahallat, áicat ja kártet, eastadan dihte ahte láhtten joatkašuvvá ja vearrána. Seammás lea mihttun veahkehit máná dahje nuora vai son oažžu dearvvašlaš seksuála láhttema.

«Dárbu áicat ja čohkket dieđuid sihkkarastin dihte rivttes daguid rávisolbmuin» (Johtolatčuovga, s.5)

HÁLLAT MÁNÁIGUIN JA NUORAIGUIN VÁTTIS FÁTTÁID BIRRA

Go ságasta mánáiguin geain lea vuorjašuhtti láhtten de lea dehálaš duostat jearrat mo mánás lea, ja čuovvulit iežas vuorjašumi eanet ságastallamiiguin. Rávisolbmot galget beroštit ja čájehit beroštumi dan bokte ahte jerret rabas jearaldagaid, čájehit oadjebasvuođa ja gierdat máná muitalusaid. Ná sáhttá hukset luohttámuša. Mánát muitalit dávjá olbmui geaidda sis lea erenoamáš luohttámuš, ja dán luohttámuša galgá geahččalit bisuhit vaikke vel dárbbaša veahki eará rávisolbmuin vai sáhttá veahkehit, ja lea geatnegahtton dahkat juoga bissehan dihte veahkaválddi ja illasteami.

​

Evttohus vuosttašjearaldahkan: 

  • «Don dadjet juoga maid mun smiehttagohten, sáhtátgo muitalit munnje eanet dan birra?»

  • «Mun gullen maid don dadjet, man birra diet lei?» 

  • «Lean gullan (daja konkrehta maid leat gullan). Dáinna gal háliidivččen mun veahkehit du, muhto dalle dárbbašan diehtit eanet.»  

 

Geahča www.snakkemedbarn.no

LEAT OLLÁSIT SÁGASTALLAMIS

Vai nagoda "čáhkket saji" máná garra dovdduide ja láhttengaskkustemiide, ja jearrat buriid rabas jearaldagaid, gáibiduvvo ahte mii ieža nagodat leat jaska ja jaskkodahttit garra dovdduid ja heađástuvvama. Dán sáhttá leat váttis dahkat go vásiha ahte mánná hilgu dahje suhttada. Toleránsarámma lea metafora mii lea ollu geavahuvvon ja sáhttá min veahkehit gierdat ja muddet dákkár ovdanbuktimiid.


Geahča dán video https://www.youtube.com/watch?v=ugC4EdmsKWc&feature=emb_logo 

RÁHKADIT OADJEBASVUOĐAPLÁNA

Dávjá sáhttá leat ávkkálaš ráhkadit oadjebasvuođaplána go lea láhtten mii vuorjašuhttá dahje lea problemáhtalaš. Dát dahkko vai iešguđetlágan dáhpáhusat mat sáhttet dáhpáhuvvat leat jurddašuvvon, ja eastadit daid. (Geahča oadjebasvuođaplána siidu .... ja mielddus 4).

​

Oadjebasvuođaplána sáhttá áinnas ráhkaduvvot ovttas mánáin vai dahká čielggasin ahte rávisolmmoš doarju ja veahkeha amas mánná fas dahkat heivemeahttun daguid, ja vai šaddet ovttaoaivilii guđe láhkai geahčču ja veahkki galgá dahkkot, gii dahká maid jna. Geahča kásusa mánáidskuvllas.

BARGAT SEKSUÁLA FUOTNI GIELAIN, GUOTTUIGUIN JA HEAJOS KULTUVRRAIN LUOHKÁBIRRASIS

Go sohkabealsánit, fuotni doahpagat ja seksuála sodju geavahuvvojit cielossátnin, de šaddá eahpedearvvašlaš luohkábiras. Muhtimat sáhttet dovdat iežaset loavkašuhtton ja cielahuvvon, dahje ahte diekkár hállanvuohki cieggá gillii ja dohkkehuvvo normálan. Ii goabbá ge leat buorre guottuid ovdáneami ja nubbi nuppi árvvusatnima dáfus. Máŋgii sáhttá dákkár giellageavaheapmi dagahit ahte rasttilduvvojit fysalaš ráját maid nu mo omd. guoskkahit čiččiid, došket bahtii, jna.

​

Lea dehálaš ahte bargiin lea ovttalaš ipmárdus ja gieđahallan dás. Ferte maid áiggi badjel bargat sihkkarastit seamma ipmárdusa ohppiid ja váhnemiid gaskkas.


Eará fágalaš ráđit leat:

  • Sirret nieiddaid ja gánddaid, addit oahpahusa sierra. Dievdooahpaheaddji berre hállat gánddaiguin hehtten dihte ahte gánddat áddejit ságaid "feministtalaš propagándan" ja "hearkivuohtan".  Ane muittus ahte buohkaid mielas ii leat láhtten unohas dahje ahte dat vuorjá sin.

  • Ásahit áddejumi fáttás joavkkus, ságaškuššat "mo mii háliidat ahte mis galgá leat luohkás" ja ráhkadit njuolggadusaid giellageavaheapmái ja guoskkaheapmái.

  • Lágidit váhnenčoahkkima, juohkit dieđuid mo bargojuvvo fáttáin, ja makkár njuolggadusaid luohkká lea ráhkadan giellageavaheapmái ja guoskkaheami dáfus. Ávžžuhit ahte váhnemiin lea fuomášupmi fáddái ruovttus.

  • Váldit oktavuođa eará etáhtaiguin ovttasbargat, omd. mánáidsuodjalusbálvalusain bagadeami ja luohkábirrasa kártemii ja Pedagogalaš-psykologalašbálvalusain (PPB) kárten dihte ohppiid ja systemáhtalaš rievdadanbargguide.

 

Geahča ovdamearkka mo gieđahallat nuoraidskuvllas.

SKUVLLA OVDDASVÁSTÁDUS

Oahpahuslága § 9A:s (Doaibmageatnegasvuohta sihkkarastin dihte ahte buot ohppiin lea oadjebas ja buorre psykososiála skuvlabiras) čuožžu ahte: "Buot bargit skuvllas galget dahkat juoga loavkašuhttima ektui, nu mo givssideami, veahkaválddi, vealaheami ja cielaheami vuostá jus lea vejolaš. (...) Buot bargit skuvllas galget cealkit rektorii jus balahit dahje gullet/oidnet ahte oahpis ii leat oadjebas ja buorre skuvlabiras".


Doaibmangeatnegasvuođas leat vihtta oassegeatnegasvuođa.

  • Geatnegasvuohta čuovvut mielde (guorahala ja áicca háhkan dihte dieđuid das mii lea dáhpáhuvvan.

  • Ságastala ohppiiguin geat leat čatnon áššái vai buoret áddet mii lea geavvan, ja doarjjo sin guđet gullet áššái.

  • Geatnegasvuohta dahkat juoga áššiin

  • Geatnegasvuohta dieđihit skuvlla jođiheapmái (rektorii)

  • Geatnegasvuohta guorahallat (Guorahala ja áicca háhkan dihte dieđuid das mii lea dáhpáhuvvan.)

  • Geatnegasvuohta bidjat johtui doaibmabijuid (ráhkadit doaibmaplána)

​

Skuvla galgá ráhkadit čálalaš plána go galget ráhkaduvvot doaibmabijut áššái, čuovvovaš áššit galget leat das mielde:

  1. Makkár váttisvuođa galget doaibmabijut čoavdit

  2. Makkár doaibmabijuid lea skuvla plánen

  3. Goas galget doaibmabijut čađahuvvot

  4. Geas lea ovddasvástádus čađahit doaibmabijuid

  5. Goas galget doaibmabijut árvvoštallot

 

Skuvla galgá dokumenteret mii dahkko ollašuhttin dihte doaibmangeatnegasvuođa.

FERTE čuovvut Oahpahuslága §9a jus oažžu dieđuid dahje ieš balaha ahte muhtin vásiha (eará ohppiin), dahje láhtte seksuálalaččat problemáhtalaččat dahje vahátlaččat eará ohppiid ektui.

Čoahkkáigesson: Mearridan dihte ahte lea go láhtten problemáhtalaš vai ii, ferte háhkat dieđuid dáhpáhusa birra ja ságaškuššat bargoustibiiguin ja jođihangottiin, muhto deháleamos; ságaškuššat gealbobirrasiin. Johtolatčuovga lea buorre reaidu go árvvoštallá.

Fuolat ahte skuvla olles dán (guorahallan-)áigodagas, áimmahuššá buot mánáid ja oapmahaččaid geaidda ášši guoská. Hukse oadjebasvuođa muitalit, báikki ja vejolašvuođa leat lagat oahppi. Muital oahppái mii dáhpáhuvvá.

Ságaškuša ášši anonyman gealbobirrasiin! Alege goassige leat okto iežat vuorjašumiin!

Gealbobirrasat geaiguin sáhttá váldit oktavuođa:

​

bottom of page