Vuorjašuhtti dahje problemáhtalaš seksuála láhtten lea dat mii ii adnojuvvo leat dearvvašlažžan ja normálan. Lea láhtten man inteansavuohta ja man dávjá dat dáhpáhuvvá vuorjašuhttá, dahje láhtten mii ii oktiivástit agiin dahje man láddan lea ovdáneami dáfus. Sáhttá leat maiddá ahte lea erohus dominánssa dáfus, ovdamearkka dihte ahte nubbi áitá dahje fállá juoidá (omd. biktasiid dahje njálgáid), vai nubbi searvá seksuála stohkosiidda.
SEKSUÁLA LÁHTTEN MII VUORJAŠUHTTÁ JA LEA PROBLEMÁHTALAŠ
JOHTOLATČUOVGA SÁHTTÁ MIN VEAHKEHIT EARUHIT
Muhtomin sáhttá leat váttis earuhit dearvvašlaš seksuála stoahkama ja seksuála láhttema mii vuorjašuhttá ja lea vahátlaš sihke dan mánnái guhte dahká dagu ja guhte vásiha dan. Máhtu normála ovdáneamis ja mearkkain mo láhtten rievdá, lea danne dehálaš. Mánáid iešguđetge ovdánahttindásiin sáhttet seksuála láhttemis leat iešguđetlágan motiivvat ja mearkkašumit. "Johtolatčuovga" lea buorre veahkkeneavvu rávisolbmuide identifiseret ja árvvoštallat seksuála láhttema mii vuorjašuhttá. (Geahča Johtolatčuovgga/Trafikklyset siiddus www.seksuellatferd.no)
PORNOGRAFIIJA
Olusat leat sáhkii seksualitehtii, ja geavahit earret eará porno gáldun, oahppat seksuála doaimmaid birra. 2018:s mánáid- ja mediaguorahallama dieđuid mielde leat 65 % gánddain ja 22 % nieiddain gaskal 13 ja 18 jagi geahččan porno, ja erenoamážit gánddat ohcet dávjá porno ieža, muhtimat dan rájes go leat 10 jagi.
Eatnašat nagodit earuhit pornografiija ja duohtavuođa, muhto muhtimiidda lea dát váttis. Nuorat mánáid mielas sáhttá pornografiija orrut issoras. Iskat mii porno lea, gullá dábálaš seksuála ovdáneapmái seammás go dat sáhttá váikkuhit guottuide ja seksuála láhttemii, maiddái vuorjašuhtti guvlui.
Lea álki gávdnat pornografiija, ja muhtin mánáin ja nuorain lea riska ahte ovdánahttet muhtinlágan sorjavašvuođa pornografiijii mii sáhttá váikkuhit dábálaš seksuála ovdáneapmái, ahte ovdánahtto toleránsa "roava pornografiijii" mii dagaha ahte šaddá dárbu eanet ja eanet ekstrema stimulii vai seksuálalaččat duhtaduvvo. Sorjavašvuohta sáhttá dávjá mearkkašit ahte lea hedjonan gálggat reguleret dovdduid ja mentaliseret. Orru leamen nu ahte go geahččá veahkaválddálaš pornografiija de šaddá stuorát riska seksuálalaš suhttui, go buohtastahttá dainna ahte geahččá eahpeveahkaválddálaš pornografiija.
GEATNEGAHTTON SUODJALIT
Go mánát ja nuorat čájehit seksuála láhttema mii sáhttá vahágahttit earáid dahje iežaset, lea rávisolbmuid geatnegasvuohta reageret ja fuolahit ahte sii ožžot veahki ja dárbbašlaš suodjalusa. Muhtin mánát ja nuorat leat erenoamáš hearkkit vásihit, dahje ahte sis alddiineaset ovdánahtto dohkketmeahttun seksuála láhtten. Dát sáhttet leat mánát geain leat iešguđetlágan doaibmahehttejumit, mánát geat vásihit veahkaválddi, illasteami dahje fuolahusváilli, mánát heajos sosioekonomalaš diliin dahje mánát geaid ovdáneapmi dahje sosialiseren muosehuhtto.
ÁRRA ÁŊGIRUŠŠAN
Árra áŋgiruššan lea dan birra ahte galgá veahkehit nu árrat go vejolaš, ja bidjat johtui doaibmabijuid oahppái dakkaviđe go dasa lea dárbu. Go jorgalahttá heajos ovdánahttinministariid seksualitehta hárrái árrat, de veahkeha máná oažžut seksuála ilu ja hálddašeami ja eastadit loavkašuhttimiid.
DEHÁLAŠ ČUOVVUT MIELDE
Go balaha problemáhtalaš seksuála láhttema lea dehálaš čuovvut mielde ja áicat, čohkken dihte dárbbašlaš dieđuid vejolaš doaibmabijuide ja doarjut ja bagadit vai mánná dahje nuorra sáhttá oažžut dearvvašlaš ja normála seksualitehta.
Mánáide ja nuoraide lea dehálaš ahte rávisolbmot leat čielgasat, atnet fuola ja leat konsekveanta.
