top of page

DAVVISÁMEGIELLA

DOAIBMABIJUT VAHÁTLAŠ SEKSUÁLA LÁHTTEMII

Jus skuvllas almmustahttojuvvo vahátlaš seksuála láhtten lea dehálaš ahte skuvlla bargiin leat rutiinnat dasa mii galgá dahkkot ja geainna galget váldit oktavuođa. Skuvllaide ja ovttasbargoinstánssaide lea dárbbašlaš ahte buot oasálaččaid rollat leat čielgasit definerejuvvon. Lávga fágaidrasttideaddji ovttasbargu gaskal skuvlla ja áššáigullevaš instánssaid lea mearrideaddji vai oahppit geain lea vahátlaš láhtten galget oažžut dan veahki man dárbbašit.

SKUVLLA OVTTASBARGOINSTÁNSSAT

Vuosttašlinjábálvalus

  • Mánáidsuodjalusbálvalus

  • Dearvvašvuođabuohccidivššár

  • Pedagogalaš-psykologalaš bálvalus

  • Gielddapsykologa

Nubbelinjábálvalus

  • Mánáid – ja Nuoraidpsykiatriija poliklinihkka

  • Bearašsuodjalankantuvra

  • Mánáid ja nuoraid habiliterenbálvalus

Gealbobiras

  • V27

  • Stáhta mánáidviessu

  • Rebessa

  • ​RVTS​​​​​​​​​​​​​​

  • Konsultašuvdnabargojoavku

RUTIINNAT FÁGAIDRASTTIDEADDJI OVTTASBARGUI ÁŠŠIIDE MAT GULLET VAHÁTLAŠ SEKSUÁLA LÁHTTEMII

OVTTASRÁĐĐI

Mánáidsuodjalusas lea koordinerenovddasvástádus SSA-áššiin, ja gohčču ovttasráđđečoahkkimii. Ovttasráđđi dollojuvvo moatti beaivvi siste maŋŋá dan vahátlaš láhttema, vai buot oasálaččat ožžot oktasaš áddejumi das mii galgá dáhpáhuvvat viidásat. Heivvolaš etáhtaid maid sáhttá gohččut earret skuvlla (gulahallanoahpaheaddji, ráđđeaddi, rektor) sáhttet leat PPB, bearašsuodjalankantuvrra, mánáid- ja nuoraidpsykiatriija, politiija, stáhta mánáidviesu, gielddapsykologa, Bufetat. Máná ovddasteaddjit sáhttet leat mielde čoahkkima maŋimuš oasis. Dán čoahkkima ulbmil lea ráhkadit plána viidásat sidjiide geat gusket áššái.

OVTTASRÁĐI STRUKTUVRA

  1. Juohkehaš beavddi birra muitala, čoahkkáigeassu das mii lea dáhpáhuvvan, gulahallan ja doaibmabijut maid guhtege instánsa lea doibmiibidjan. Muitalit mii vuorjašuhttá

  2. Ságaškuššat friddja: "Mii lea mánnái/nurrii buoremussan"?

  3. Maid sáhttá mu instánsa dahkat máná/nuora ovdii?

  4. Ráhkadit oadjebasvuođaplána iešguđetge arenaide (skuvlii, ruktui, astoáigái)

  5. Juohkit ovddasvástádusa ja bargodoaimmaid

  6. Lea čoahkkinjođiheaddji ovddasvástádus šiehttat čuovvolančoahkkima, sullii 3 vahkku siste, sihkkarastin dihte ahte juohkehaš lea bargan maid son galgá, ja ságaškuššat mo ášši galgá gieđahallot viidásat. Lea dehálaš ahte máná ovddasteaddjit fátmmastuvvojit fágaidrasttideaddji ovttasbargui

«Go vahátlaš seksuála láhtten almmustahtto de dat gáibida ahte rávisolbmot reagerejit ja dahket juoga dakkaviđe» (Johtolatčuovga, s.6)

OADJEBASVUOĐAPLÁNA SKUVLLAIDE (GEAHČA MAID MILDOSA) 

Oadjebasvuođadoaibmabijut leat doaibmabijut mat leat dárbbašlaččat hehttet ahte vahátlaš láhtten fas geavvá, ja dagahan dihte oadjebasvuođa buohkaide. Galgá ráhkaduvvot dorvvolašvuođaplána daid báikkiide gos lea riska. Skuvlla oadjebasvuođaplánas berrejit leat ollislaš doaibmabijut sihkkarastin dihte buohkaide oadjebas skuvlabirrasa.  Doaibmabijut galget leat heivehuvvon ovttaskas oahppái, ahkái, man duođalaččat dáhpáhusat leat, ja dilálašvuođaide mat leat oahppi. skuvllas.

​

Ja de lea dehálaš ahte lea dárkil ja konkrehta go doaibmabijut ráhkaduvvojit ja ahte dát biddjojuvvojit plánii mas čuožžu mo ja goas doaibmabijut galget sajustuvvot, ja geas lea ovddasvástádus ahte dát dahkko (geahča mildosa "Oadjebasvuođaplána")

​

Man ollu bearráigeahčču galgá leat berre árvvoštallot álelassii, go sáhttá leat stigmatiserejeaddji ohppiide ahte lea lávga čuovvuleapmi ja mánná sáhttá dovdat iežas hui earáláganin ja hearkin. Dasa lassin sáhttá dat váikkuhit máná sosiála gelbbolašvuođa ovdáneapmái, go ii beasa dábálaš vuogi mielde ovttastallat eará ohppiiguin. Ballu ahte seksuála loavkašuhttimat geardduhuvvojit ii galgga dagahit ahte leat oadjebasvuođadoaibmabijut mat rihkkot oahpahuslága, omd. biehttalit ohppiid oažžut skuvlasaji.

​

Oadjebasvuođadoaibmabijut mat dagahit ahte dárbbašuvvojit eanet bargit, fertejit loktejuvvot áššin etáhtii mas lea ovddasvástádus dasa, sihkkarastin dihte čađaheami ja doarjaga.

ÁIMMAHUŠŠAT SU GUHTE LEA LOAVKAŠUHTTON

Mánná dahje nuorra gii lea vásihan vahátlaš seksuála láhttema lea massán oasi alddis ja dárbbaša buori veahkeheaddji vai sáhttá dovdat iežas dorvvolažžan fas. Oadjut máná/nuora dan bokte ahte muitalat ahte don leat das áimmahuššat su ja veahkehit. Guldal máná ja divtte máná stivret ságastallama. Jeara rabas jearaldagaid ja dokumentere jearaldagaid ja vástádusaid. Fátmmas eará gealbobargi, omd. dearvvašvuođabuohccidivššára ja BUP. Muital mánnái mii proseassas geavvá. Geahča mielddus 2.

ÁIMMAHUŠŠAT MÁNÁ DAHJE NUORA GEAS LEA VAHÁTLAŠ SEKSUÁLALAŠ LÁHTTEN

Lea riska ahte mánát ja nuorat geat čađahit vahátlaš seksuála láhttema hilgojuvvojit earáin sin birrasis, ja maiddái ahte dovdet vuostehágu iežaset vuostá. Sin ovdahistorjá leat dávjá máŋggabealat ja rašši, ja sis lea stuorra dárbu fuolahuvvot nu mo dat mánát geat leat loavkašuhtton. Sii dárbbašit oadjebas rávisolbmuid geain lea beroštupmi geahččalit áddet mii láhttema duohken lea, ja geat leat čielgasat ahte sii háliidit veahkehit máná dainna mii lea váttis. Mo dán birra hállá lea máná agi ja doaimma duohken. Muital mánnái mii proseassas geavvá.

Ressursat

bottom of page